7 photos
Loosarin, ruotsiksi Klåsarön, voimalaitos sijaitsee Kymijoessa Pyhtään kirkonkylän pohjoispuolella. Vanha voimalaiton 1900-luvun alusta ja uusi valmistunut vuonna 1983. Kosken pudostuskorkeus on noin kolme metriä ja voimalan teho 4,6 MW.
Terhi ja Matti Grönroosin retkien satoa
© 2004-2024 Terhi Grönroos, Matti Grönroos, CC BY-NC-ND 4.0
7 photos
Loosarin, ruotsiksi Klåsarön, voimalaitos sijaitsee Kymijoessa Pyhtään kirkonkylän pohjoispuolella. Vanha voimalaiton 1900-luvun alusta ja uusi valmistunut vuonna 1983. Kosken pudostuskorkeus on noin kolme metriä ja voimalan teho 4,6 MW.
15 photos
Ankkapurha eli Anjalankoski on yksi Kymijoen suuria koskia. Pudotuskorkeus on kymmenkunta metriä. Kosken säännöstelypato sijaitsee vanhan Inkeroisten vesivoimalan (valmistunut 1922) ja uuden Anjalankosken vesivoimalan välissä. Keväällä 2024 Kymijoen vesistön vedet olivat korkealla ja Ankkapurhasta juoksutettiin vettä turbiinien ohitse.
30 photos
Museojäänmurtaja Tarmo on osa Kotkassa sijaitseva Vellamo-merimuseon kokoelmia. Kesäkohde.
12 photos
Lappeenranna satamaan rakennetaan vuosittain valtava hiekkalinna, jonka teemat vaihtuvat. Vuoden 2018 teemana oli eurooppalainen kultturiperintö. Veistokset kestävät säitä, koska ne valmistumisen jälkeen sidotaan suihkuttamalla ohuesti veden ja puuliiman seosta.
9 photos
Lappenrannan Rutolassa Vuoksen ja Kymijoen vesistöt ovat vain noin sata metriä leveän kannaksen erottamat ja kannaksen eri puolella olevien pikkujärvien korkeusero on vain kaksi metriä. 1800-luvun lopulla rakennettiin Rutolan tukinsiirtolaitos, joka nosti Saimaalta uitetut tukit Myllylammesta Kärjenlampeen, josta ne kulkivat runsaat 700 metriä pitkää uittoränniä Väliväylän latvoille ja edelleen Kuusankoskelle. Laitos oli toiminnassa 1960-luvulle saakka. Ränni on hiljalleen maatunut maantieojaksi; osa siitä on entisöity. Väliväylän puolella on laavu kanoottiretkeilijöille. Saimaan ja Myllylammen välinen oja ruopattiin Telataipaleen kaivannoksi (joka on eri asia kuin Telataipaleen kanava Sulkavalla.) Rännin reitin vierellä on Salpalinjan panssariesteitä.
14 photos
Mälkiän sulku on Saimaan kanavan nykyisistä suluista ylin eli ensimmäinen Saimaalta tultaessa ja myös korkein. Ylä- ja alaveden korkeusero on yli 12 metriä. Suursulku korvasi aiemmat Lauritsalan, Mälkiä ja Pien-Mustolan sulut, joissa oli yhteensä viisi kammiota. Vanhan kanavan rakenteita on entisöity. Kanavan rannalla on kanavamuseo.
5 photos
Käyhkään kanava on yksi neljästä venäläisten kenraali Suvorovin johdolla 1700-luvun lopulla rakentamista sotakanavista. Kanavat on mitoitettu varsin pienille veneen tyyppisille kulkupeleille. Käyhkäästä pääsee kantatien 62 matalan sillan takia läpi lähinnä kanootilla tai hyvin pienellä veneellä. Sillan uusiminen neljän metrin korkuiseksi on vireillä.
17 photos
Kuutostien varrella sijaitseva patsaspuisto on itseoppineen kuvanveistäjän Veijo Rönkkösen (1944–2010) elämäntyö. Puistossa on noin 560 betonista patsasta. Kyseessä on suosittu nähtävyys, jos kohta sitä on myös kuvattu hyvin oudoksi.
8 photos
Mykkiin kivet mainitaan pohjoismaiden suurimmaksi siirtolohkareryhmäksi. Pysäköintialueelta muutaman sadan metrin mittainen polku.
14 photos
Ilomantsin keskustassa sijaitseva paikallisen yhdistyksen ylläpitämässä Nukke- ja nalletalossa asustaa yli 3000 lelua eri aikakausilta 1920-luvulta alkaen.
15 photos
Ilomantsi sijaitsee luterilaisen ja ortodoksisen kirkon alueiden rajamailla. Kirkkojen kesken on aika ollut jonkinlainen kilpailuasetelma, minkä takia kirkot ovat jossain määrin komeampia kuin muualla samankokoisiin pitäjiin rakennetut. 1790-luvulla rakennettu luterilainen Sadan enkelin kirkoksi kutsuttu on koristeellisempi kuin luterilaiset kirkot yleensä. Ortodoksinen 1890-luvulla rakennettu pyhän profeetta Elian kirkko on Suomen suurin puurakenteinen ortodoksinen kirkko.
14 photos
Suomen ja Venäjän välisen rajan itäisin piste sijaitsee Virmajärven pienellä saarella Ilomantsissa. Paikalla vierailu oli aiemmin hankalaa, koska se sijaitsi rajavyöhykkeellä. Rajavartiosto kyllästyi kirjoittamaan tuhansia rajavyöhykelopia kesässä ja rajavyöhykettä kavennettin. Loppumatka kulkee rajavyöhykkeeseen tehtyä käytävää pitkin. Tieltä eikä polulta saa poistua.
15 photos
Paateri on kuvanveistäjä Eeva Ryynäsen (1915–2001) kotitila, jossa sijaitsevat Ryynäsen taiteilijakoti ja ateljee sekä hänen suurin työnsä Paaterin kirkko (1991).
10 photos
Kolin veistospuisto on itseoppineen taitelijan Lasse Martikaisen veistospuisto, jolla on kokoa hehtaarin verran. Puisto on perustettu vuonna 2019 ja sen kokoelmaa muokataan jatkuvasti.